13.2.2014

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Linjastoluonnoksen oltua viikon esillä on palautteissa noussut esiin muutamia toistuvia kysymyksiä. Vastaamme muutamaan useimmin esitettyyn kysymykseen ja palaamme asiaan tarvittaessa muiden kysymysten osalta. Kaikki tähän mennessä saadut palautteet (reilu 260 kpl)  kuin myös blogiin tulleet kommentit on luettu ja niistä on kerätty vielä merkittävimmiksi nähtyjä pointteja pohdittavaksi. Kiitos kommenteista!

Sitten kysymyksiin ja vastineisiin:

Aiotaanko Länsi-Pasila jättää pussinperäksi, jonne ei raitiovaunu enää kulkisi?

Pasilan ratikkalinjat linjastosuunnitelman luonnoksessa
Liikkuminen Pasilan alueella muuttuu tulevaisuudessa kun Keski-Pasilaan rakennetaan uusia asuntoja ja työpaikkoja. Alueen kaupalliset palvelut kehittyvät uuden kauppakeskuksen myötä. Tulevassa Pasilassa liikkuu paljon enemmän ihmisiä kuin nykyisin. Alueella nykyisin asuvien ja työskentelevien tarpeet eivät katoa kokonaan, mutta nekin voivat muuttua kun palvelutarjonta ja palveluiden sijainti muuttuvat.

Ei siis ole yksiselitteistä ratkaisua sille, mikä on paras tapa vastata liikkumistarpeisiin. Linjastoluonnoksessa Pasilanraitiolla ei ole raitioliikennettä. Ratkaisu perustuu siihen, että yhteydet Pasilan alueelta Töölön suuntaan (ja päinvastoin) olisivat suoraviivaisia ja nopeampia kuin Pasilanraition kautta kiertäen.

Asukkaiden huoli siitä, että matka-ajat pitenevät kävelymatkan pidentyessä on tosiseikka. Toisaalta raitiolinjan 9 pidennyt Pasilankatua ja Radiokatua pitkin tuo raitiovaunut lähelle Länsi-Pasilan pohjoisosia. Juna on jo nykyisin nopein mahdollinen keino päästä keskustaan (esim. Stockmannille) jopa Rahakamarinportilta saakka. Tulevaisuudessa kävely-yhteys asemalle on nykyistä parempi kun Länsi-Pasilasta pääsee asemalaitureille myös Kyllikinportin kohdalta.

Pasilan ja Meilahden välillä kulkevan raitiolinjan 7 käyttäjät ovat pääasiassa nimenomaan aseman ja Meilahden välillä kulkevia. On siis luontevaa, että tällä linjalla reitti olisi mahdollisimman suora ja sujuva sekä siten houkutteleva.

Keskustaan kulkevan linjan 2 reitityksen osalta linjasluonnos on enemmänkin keskustelunavaus siitä, että miten tulevassa Pasilassa pitäisi liikennöidä. Pasilan raitiolinjoista kakkonen olisi ainoa Töölön suuntaan kulkeva linja, joten matkustajan näkökulmasta hyötyjä yhteisistä pysäkeistä ei juurikaan ole. Vaihtaminen ratikoiden kesken onnistyy hyvin Pasilansillalle rakennettavassa uudessa joukkoliikenneterminaalissa (kaupunkisuunnittelulautakunta 11.2.2014). On siis arvioitava nyt tehtyä perusteellisemmin, mitä kautta ratikan halutaan Pasilassa ajavan. Tässä vaiheessa linjastosuunnittelua on ratkaisu laajempia kysymyksia linjastosta.

Miksi kaikki Töölön ratikkalinjat menevät Arkadiankadulle eikä Kamppiin?

Linjastosuunnitelman luonnos on laadittu tarkastelemalla joukkoliikennettä kokonaisuutena, ei erillisinä bussi- ja raitiolinjoina. Nykytilanteessa Töölön ja Kampin väliset matkat voi tehdä joko bussilla tai ratikalla. Töölöstä ei tällä hetkellä mene yhtään linjaa suoraan kohti Lasipalatsia ja Ylioppilastaloa eli ydinkeskustaan.

Kampin keskus on toki laajentanut kaupallisen keskustan entistä laajemmalle, mutta asukkailta saaduissa palautteissa on noussut esille myös tarve päästä nykyistä nopeammin ydinkeskustaan. Reitti Arkadiankadun kautta on hieman lyhyempi ja siten nopeampi. Se on myös looginen ja luonteva reitti Töölöstä keskustaan.

Töölön ja Kampin välillä liikennöisivät jatkossa vain bussit - ja mahdollisesti tulevaisuudessa ratikat. Bussien korvaaminen ratikoilla edellyttäisi kokonaisratkaisua, jossa bussilinjat voitaisiin korvata riittävän pitkältä matkalta raitiolinjoilla. Suositut bussilinjat ovat luontevimpia korvattavaksi ratikoille.

Linjastosuunnitelmassa on siis tietoisesti valittu bussille ja ratikalle erilaiset roolit Töölössä. Bussit vievät Kamppiin ja ratikat ydinkeskustaan. Moni on myös epäillyt, että busseihin tulee tämän muutoksen myötä liikaa matkustajia koska ratikalla kulkee jo nyt moni Kamppiin. Suunnittelijan näkemys on, että osa nykyisten bussien käyttäjistä alkaa kulkea suoremman reitin myötä ratikalla sen sijaan että he menisivät nykyiseen tapaansa ensin bussilla Kamppiin ja jatkaisivat siitä kävellen ydinkeskustaan. Keskustaan menijöiden osuus busseissa siis vähenee ja Kamppiin kasvaa.

Minne ovat jääneet Kalasataman raitiolinjat? Onko suunnitelmista luovuttu?

Kalasataman raitiolinjat eivät ole jääneet mihinkään. Raitiotiehen on varauduttu Kalasataman alueella useilla eri kaduilla. Mahdollisia reittejä Kalasatamassa on vielä monia (katso karttaa), mutta suunnittelu ei ole niin pitkällä, että voitaisiin sanoa mikä tai mitkä niistä ovat parhaita. Niinpä varsinainen linjastosuunnittelu voidaan aloittaa vasta kun suunnittelu on edennyt ja päätös reiteistä Kalasataman alueella on tehty.

Alustavia suunnitelmia Laajasalon ja Kalasataman raitiolinjoiksi

Alustavia suunnitelmia mahdollisesta linjasta on tehty tämän suunnitelman ohessa. Samassa yhteydessä on laadittu suunnitelmat myös Laajasalon mahdollisista raitiolinjoista, koska linjoilla on yhteisiä rataosuuksia. Linjojen liikennöinnin aloitus osunee myös samaan aikaan.


Miten suunnitelmat vaikuttavat bussiliikenteeseen? 

Nyt esitetyillä linjastomuutoksilla on kohtalaisen pieniä vaikutuksia bussiliikenteeseen koska suunnitelmassa raitioliikenteen palvelualue ei laajene merkittävästi eikä siten korvaa bussiliikennettä. Olennaisin muutos tapahtuu poikittaisen runkobussin 500 (nyk. bussit 58 ja 58B) vuorotarjonnassa. Linjan vuoroväli voi ruuhka-aikoina olla 6 minuuttia 4 minuutin sijaan, kun raitiolinjat 3 ja 7 parantavat poikittaisia yhteyksiä Meilahteen.

Vaikka ratikkalinja 7 ulottuu linjastoluonnoksessa jo Meilahteen saakka, ei linjaa sellaisenaan kannata pidentää edelleen Munkkiniemeen ja korvata runkolinjan 500 reittiä Meilahden ja Munkkivuoren välillä. Jo pelkästään liikennöintikustannuksissa ratkaisu on 30 % kalliimpi, mutta lisäksi palvelutaso on heikompi. Runkolinjan 500 korvaaminen raitiotiellä on selkeästi oma kysymyksensä, jota on varmasti syytä miettiä jatkosuunnittelussa laajasti poikittaisliikennettä käsitellen.

Hernesaareen liikennöivä bussilinja 14 lyhenee kunhan raitioliikenne Hernesaareen alkaa, mutta sama muutos sisältyy myös perusvaihtoehdon linjastoon, jossa nykyisiä linjoja oli täydennetty vain uusia alueita koskevilla muutoksilla.

Raitiolinjan 1 reittimuutos korvautuu pääosin linjalla 51. Linjathan kulkevat nykyisellään samaa reittiä Hakaniemestä Mäkelänkadulle.

3.2.2014

Kommentoi raitioliikenteen linjastosuunnitelman luonnosta



Linjastosuunnitelman luonnos on valmistunut ja siitä kerätään kommentteja 3.2. - 16.2.2014. Kommentteja voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen raitioliikenteen_linjastosuunnitelma@hsl.fi

Linjastosuunnitelman luonnos pohjautuu marras-joulukuussa 2013 esiteltyihin linjastovaihtoehtoihin ja niistä saatuun palautteeseen. Silloin oli jo mahdollista kommentoida suunnitelmia ja esittää jatkosuunnittelussa tärkeiksi katsomiaan näkökulmia. Kommentteja ja palautteita saatiin 356 kappaletta.

Nyt kerättävien kommenttien perusteella arvioidaan, onko suunnitelmaan tarpeen tehdä vielä muutoksia. Tämän jälkeen suunnitelma viimeistellään ja viedään HSL:n hallituksen käsiteltäväksi keväällä 2014. HSL:n hallituksen käsittelyn jälkeen linjastosuunnitelma lähetetään HSL:n jäsenkunnille lausunnoille HSL:n alustavan talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä alkukesästä 2014. Lausuntojen saavuttua suunnitelma viedään HSL:n hallituksen hyväksyttäväksi alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2014.


Linjat muuttuvat vaiheittain uusien ratojen valmistuessa

Linjastomuutokset tapahtuvat vaiheittain vuosien 2017 - 2024 aikana. Muutoksia tehdään uusien ratojen valmistuessa, mutta muutokset pyritään paketoimaan, jotta linjasto ei muuttuisi tiheällä tahdilla.

Kartta linjastosta suunnitelmakauden lopussa 2024
Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa rataverkko laajenee asuin- ja katurakentamisen tahdissa siten, että linjan 7 liikenne Saukonpaateen voisi alkaa vuonna 2017. Jätkäsaaren raitiotiet valmistuvat kokonaisuudessaan 2020-luvun alussa. Hernesaaren kärkeen raitioliikenne ulottunee vasta 2020-luvun puolivälissä, mutta Eiranrantaan saatetaan päästä aloittamaan liikenne jo aiemmin Telakkarannan asuin- ja katurakentamisen valmistuessa.

Pasilasta Ilmalaan voidaan liikennöidä Pasilan keskuskorttelien ja uusien raideyhteyksien valmistuttua arviolta 2021. 

Suunnitelmaluonnoksen aineistoa:







Linja 4T: linjakortti ja linjakartta






Asukkaat arvostavat suoria ja helposti hahmotettavia linjoja

Linjastosuunnitelman luonnos perustuu marras-joulukuussa nähtävillä olleisiin linjastovaihtoehtoihin ja niistä saatuun palautteeseen. Palautteissa korostui selvästi asukkaiden arvostus suoria ja helposti hahmotettavia linjoja kohtaan. Liikenteen toivottiin olevan tiheää ja yhteyksien sekä keskustaan että poikki kaupungin muistuttavan nykyisiä. Linjastosuunnitelman luonnoksessa on huolehdittu myös raitioliikenteen yhteyksistä Helsingin uusille ja kasvaville asuin- ja työpaikka-alueille Jätkäsaaressa, Pasilassa ja Hernesaaressa.

Kalasataman ja Laajasalon raitioteiden suunnittelu on käynnissä, mutta mm. reitti Kalasataman ja Sompasaaren alueelta keskustaan on vielä osittain avoin. Sen vuoksi selvää näkemystä näiden alueiden linjoista ei voida vielä muodostaa. Linjat muodostavat oman kokonaisuutensa, jonka liikennöinti on mahdollista aloittaa raitioteiden avautuessa.

Raitiolinjasto muodostaa verkoston, jossa tiheät vuorovälit helpottavat matkustamista

Linjastosuunnitelman luonnoksessa raitioliikenteestä muodostuu kantakaupungin alueelle nykyistä vahvempi verkko, jolla matkustaminen on helppoa tiheiden vuorovälien vuoksi. Pääkaduilla kulkee kaksi tai useampia raitiolinjoja, jolloin vuorovälit linjojen yhteisillä osuuksilla ovat enintään 5 - 6 minuuttia päivästä ja vuorokaudenajasta riippuen. Osalla linjoista pääsee matkustamaan kätevästi poikki kaupungin ja linjojen reiteissä on pyritty siihen, että vaihdottomia matkoja voisi tehdä pitkälti samoilla reiteillä kuin nykyisinkin.

Raitioliikenteen kustannustehokkuus paranee

Suunnitelma parantaa raitioliikenteen kustannustehokkuutta. Ruuhka-aikojen vuorovälit ovat usealla linjalla nykyistä harvempia, mutta linjaston ytimessä linjojen yhteisillä reittiosuuksilla vuorovälit ovat nykyistä tiheämpiä. Ruuhka-ajan vaunusitouma pienenee, vaikka raitioliikenteen palvelualue laajenee uusille asuin- ja työpaikka-alueille.

Viikoittaisten lähtöjen määrää on voitu lisätä liikennesuoritteen painottuessa tasaisemmin eri vuorokaudenaikojen ja viikonpäivien kesken. Lisäys kohdistuu ensisijaisesti päivä- ja iltaliikenteeseen. Muutos tarkoittaa, että tarjotaan enemmän raitioliikenteen lähtöjä vähäisemmällä määrällä kalustoa. Ruuhka-aikojen kapasiteetin riittävyys turvataan tulevaisuudessa nykyistä hieman suuremmilla raitiovaunuilla.


Raitioliikenteen linjastosuunnitelman taustaa

HSL:ssä on meneillään raitioliikenteen linjaston suunnittelu. Vuosikymmeniä varsin vakiintuneena pysynyt raitiolinjasto oli tarpeen ottaa tarkasteltavaksi, koska kaupunki muuttuu. Helsingin entisille satama-alueille nousee asuin- ja työpaikka-alueita ja liikkuminen kantakaupungin alueella kasvaa. Myös liikkumistottumukset ja arvostukset muuttuvat.

Valmistuessaan myös Kehärata ja Länsimetro tulevat vaikuttamaan siihen, miten kantakaupungin alueella liikutaan. Uudet raiteet keräävät matkustajia entistä laajemmalta ja tuovat keskustaankin entistä enemmän matkustajia.

Raitioliikenteen matkustajamäärät ovat jälleen hienoisessa nousussa. HSL haluaa kehittää ratikkalinjoja, jotta kasvusuunta säilyisi ja jopa voimistuisi.

Linjastosuunnitelman aiempia vaiheita

HSL esitteli linjastovaihtoehtoja ja järjesti raitioliikenteen linjastosuunnitelmista kolme asukastilaisuutta marras-joulukuun vaihteessa. Tilaisuuksissa oli mahdollisuus tutustua suunnitelmiin sekä keskustella ja antaa palautetta niistä. Tilaisuuksiin osallistui suunnittelijoita HSL:stä ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä raitioliikenteen tuotannosta HKL:stä. Linjastosuunnitelmiin sai tutustua etukäteen kaikissa asukastilaisuuksien pitopaikoissa ja palautetta oli mahdollista antaa myös kirjallisesti palautelaatikoihin noin viikkoa ennen ja jälkeen tilaisuuksien.