28.11.2013

Asukastilaisuuksien antia

Kaksi kolmesta asukastilaisuudesta on nyt pidetty. Maanantaina tilaisuus pidettiin Töölön kirjastossa ja eilen näyttelytila Laiturilla, vanhalla linja-autoasemalla. Tilaisuuksissa kävi yhteensä noin 150 henkilöä tutustumassa ja kommentoimassa suunnitelmia. Verkkopalautteita olemme saaneet tässä vaiheessa 160 kappaletta ja tämän blogin eri sivuja on ladattu yli 22 000 kertaa. Eri kommentteja on yhteensä yli 350 kappaletta.

Linjastovaihtoehdot ovat esillä torstaihin 5.12. asti ja siihen saakka niitä voi myös kommentoida palautelomakkeella. Tämän jälkeen aloitamme jatkosuunnittelun ja tavoitteena on asettaa linjastoluonnos nähtäväksi vielä tämän vuoden puolella. Jatkamme suunnitteluvaiheista tiedottamista edelleen täällä blogissa.

Asukastilaisuuksissa ei noussut esille merkittäviä uusia teemoja tai näkökulmia. Linjastovaihtoehtoihin oli pyritty nostamaan esiin jo ennen suunnitelman laadinnan aloittamista ja sen jälkeen saatuja näkökulmia linjaston kehittämiseksi paremmin asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Tämä ehkä osaltaan näkyi asukastilaisuuksien annissa. Ne asiat, joiden oletettiin olevan vaihtoehtojen kompastuskiviä, nousivat pääosin esiin asukkaiden kommenteissa. Tässä blogiviestissä käsittelemme näitä teemoja kuin myös joitakin muita eniten avoinna olevia suunnittelukysymyksiä.

Asukastilaisuuksissa ja verkkopalautteissa vaihtoehtoa A on pidetty paremmin matkustustarpeita vastaavana. Tämä näkökulma on varmaankin tarpeen huomioida jatkosuunnittelussa. Toisaalta, B-vaihtoehtoa on kehuttu sen selkeydestä, mikä myös on arvokasta. Joudumme tekemään asiassa varmasti kompromissejä.

Vaihtoehtojen kustannuksista

Vaihtoehdot eroavat palvelutasoltaan toisistaan. Linjastovaihtoehdossa A on selvästi enemmän linjakilometrejä kuin perusvaihtoehdossa 0+ tai vaihtoehdossa B. Tämä näkyy myös kustannuksissa. Vaihtoehto B on hieman perusvaihtoehtoa edullisempi, mutta ero ei ole merkittävä. Linjakilometrien määrä eri vaihtoehdoissa vastaa pitkälti eri vaihtoehtojen kustannuksia.



Vaihtoehdon A linjasto ei korkeimmista kustannuksistaan huolimatta ole silti pröystäilevä, sillä palvelutaso paranee nykytilanteeseen verrattuna ruuhka-aikojen lisäksi myös iltaisin ja viikonloppuisin. Liikennettä tulee runko-osuuksille lisää ilta- ja viikonloppuaikoihin. Jatkosuunnittelussa A-vaihtoehdon osalta arvioidaan ovatko lisäkustannukset niin perusteltuja, että niiden aiheuttamat linjastoratkaisut voidaan ottaa osaksi suunnitelmaa.

Läntisen kantakaupungin yhteyksistä

Eiran, Kampin ja Meilahden välillä joukkoliikenne perustuu vahvasti bussiliikenteen runkoreittiin. Asukastilaisuuksissa on tähän mennessä kommentoitu tätä reittiä pääosin onnistuneeksi, mutta bussien moitittiin olevan usein täynnä. Tässä linjastosuunnitelmassa on lähtökohtana ollut Helsingin kaupungin ja HSL:n näkemys Topeliuksenkadun raitiotiestä, joka laajentaisi raitioliikenteen palvelualuetta Töölössä. Hankkeen arviointi ja suunnittelu on alkutekijöissään, joten mitään linjastovaihtoehtoa ei kuitenkaan sidota sen toteutumiseen. Töölön läpi kulkevien linjojen reitti nykyisiä raiteita pitkin kohti Nordenskiöldinkatua on esitetty oheisessa kartassa tunnuksella T1 ja Topeliuksenkadun kautta kulkeva reitti tunnuksella T2.


Töölön yhteyksistä moni kommentti on koskenut sitä, kuinka Töölön nykyiset linjat johtavat kaikki Kamppiin kuin tiet Roomaan konsanaan. Nykyisit raitioliikenne keskustasta Etu-Töölöön kulkee oheisen karttaan tunnuksella K1 merkittyjä reittiä pitkin.

Tämä nykyisen linjaston ominaisuus on huomioitu niin, että olemme yrittäneet löytää ratkaisua, jolla yhteydet keskustaan voisivat huomioida saatuja näkökulmia nykylinjastoa paremmin. Tämä tarkoittaisi raitioliikenteen palauttamista Arkadiankadun itäpäähän. Toisaalta Keski-Pasilan kasvu asettaa kasvavia tarpeita kehittää Kampin ja Töölön yhteyksiä Pasilaan, mikä on molemmissa linjastovaihtoehdoissa toteutettu linjan 2 reitillä. Tulevaisuutta ajatellen on vaikea arvioida, pitäisikö Töölöstä Pasilaan johtava linja johtaa vielä Kamppiinkin, jotta yhteydet olisivat vielä sillä saralla monipuolisempia.

Tämän suunnittelukysymyksen osalta nyt tekeillä oleva vaikutusten arviointi antaa osaltaa osviittaa siihen, millaista piilevää kysyntää tällaisella yhteydellä on - jos on alkuunkaan.

Pasilan yhteyksistä

Pasilan yhteyksistä keskusteltiin tilaisuuksissa jonkin verran. Molemmissa vaihtoehdoissa on linjan 2 pohjoispää johdettu Itä-Pasilaan. Vaihtoehtojen välillä merkittävänä erona on linjan 7 pohjoinen päätepysäkki, joka on vaihtoehdossa A Meilahdessa ja vaihtoehdossa B Länsi-Pasilassa. Linjan 9 pohjoinen pää on molemmissa vaihtoehdoissa Ilmalassa. Pasilan linjat on esitetty oheisissa kuvissa.

Pasilan linjat vaihtoehdossa A


Pasilan linjat vaihtoehdossa B
Linja 9 päädyttiin johtamaan Ilmalaan jotta yhteydet Pasilan asemalle ja aseman eteen rakenettavaan liikenneterminaaliin olisivat mahdollisimman hyvät. Terminaalissa on nykyistä paremmat olosuhteet vaihtaa linjalta toiselle. Pohdimme yhtenä vaihtoehtona, että linjastovaihtoehtojen linja 2 menisi Ilmalaan, jolloin Länsi-Pasilan yhteydet keskustaan olisivat suoraviivaisempia. Tällöin ysi voisi joko päättyä Länsi-Pasilaan tai ulottua A-vaihtoehdon linjan 7 kaltaisesti Meilahteen. Toisaalta linjan 2 ulottaminen Itä-Pasilaan on perusteltua Itä-Pasilan suurten työpaikkojen ja Messukeskuksen vuoksi. Idän suuntaan messukeskuksen yhteydet perustuvat luontevasti linjoihin 7 ja 9.

Alustavien vaikutusten arviointien perusteella näyttää siltä, että vaihtoehdon A kaltaisella linjastolla on potentiaalia ohjata Pasilan ja Meilahden välisen liikenteen kysyntää busseista ratikoihin. Samalla myös linjan 2 perusvaihtoehtoa paremmat yhteydet Itä-Pasilaan korostuvat kasvavana kuormituksena. Teemme vielä tarkentavia tarkasteluita tämän kysymyksen osalta.

Linjastosuunnitelmien osalta joudutaan huomioimaan myös tilanne, jossa Reijolankadun raitiotie ei toteutuisi. Raitiotiestä on laadittu vasta karkeat esisuunnitelmat, jotka osoittavat sen toteuttamisen olevan teknisesti todennäköisesti mahdollista. Jatkosuunnittelussa otamme voimakkaammin huomioon myös tämän suunnitelman kanssa samanaikaisesti etenevän Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman. Pasilan tason poikittaisessa liikenteessä on löydettävä hyvä tasapaino pitkämatkaisen bussiliikenteen ja lyhyitä matkoja Pasilan ja Meilahden välillä hyvin palvelevan raitioliikenteen välillä.



Miten voin osallistua jatkossa?

Suunnitelmien osalta järjestetään vielä yksi asukastilaisuus maanantaina 2.12. klo 15 - 19 Kallion kirjastossa. Lisäksi kommentteja voi linjastovaihtoehdoista esittää 5.12. saakka. Käsittelemme ensi viikolla vielä Kallion asukastilaisuudessa esille nousseita kysymyksiä.

Sen jälkeen blogi hiljenee todennäköisesti hetkeksi, kunnes palaamme asiaan vaikutusten arvioinnin tulosten ja linjastosuunnitelman luonnoksen kanssa.

Tuleeko mieleesi vielä jokin muu teema, jota haluaisit käsiteltävän?

19.11.2013

Kommentoi linjastovaihtoehtoja

Linjastosuunnitelutyössä on tehty luonnokset kolmesta erilaisesta linjastovaihtoehdosta. Perusvaihtoehto sisältää nykylinjastoon verrattuna ainoastaan uusien asuinalueiden raitioteiden tuomat muutokset. Linjastovaihtoehdossa A palvelutasoa on parannettu huomattavasti etenkin lisäämällä poikittaisia linjoja. Näiden kahden vaihtoehdon väliin sijoittuu linjastovaihtoehto B, jossa panostetaan suoraviivaisiin, selkeisiin linjoihin.

Tutustu linjastovaihtoehtoihin:

Käytä palautteen antamiseen palautelomaketta.

Tule tapaamaan suunnittelijoita

Raitioliikenteen linjastosuunnitelman asukastilaisuudet järjestetään marras–joulukuun vaihteessa seuraavasti:
  • ma 25.11. klo 15 - 19 Töölön kirjastossa (Topeliuksenkatu 6)
  • ke 27.11. klo 15 - 18.45 Info- ja näyttelytila Laiturilla (Narinkka 2)
  • ma 2.12. klo 15 - 19 Kallion kirjastossa (Viides linja 11)

Tilaisuuksissa on mahdollisuus tutustua raitioliikenteen linjastosuunnitelmiin sekä keskustella ja antaa palautetta niistä. Tilaisuuksiin osallistuu suunnittelijoita HSL:stä ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä raitioliikenteen tuotannosta HKL:stä. Linjastosuunnitelmiin voi tutustua etukäteen kaikissa asukastilaisuuksien pitopaikoissa ja palautetta voi antaa myös kirjallisesti palautelaatikoihin.

Palautteen perusteella laaditaan linjastoluonnos, joka tulee nähtäville vuodenvaihteen jälkeen. Linjastoluonnoksesta on mahdollisuus antaa palautetta nähtävilläoloaikana.

15.11.2013

Linjastovaihtoehto B tarjoaa suoraviivaisia yhteyksiä

Raitioliikenteen linjastosuunnitelmassa on tehty luonnokset kolmesta erilaisesta linjastovaihtoehdosta. Perusvaihtoehto sisältää nykylinjastoon verrattuna ainoastaan uusien asuinalueiden raitioteiden tuomat muutokset. Seuraavaksi esiteltiin linjastovaihtoehto A, jossa palvelutasoa on parannettua voimakkaasti etenkin lisäämällä poikittaisia linjoja. Näiden kahden aiemmin esitetyn vaihtoehdon välistä esitellään linjastovaihtoehto B, jossa on panostettu suoraviivaisiin, selkeisiin linjoihin. Joistakin nykyisistä linjoista ja suorista yhteyksistä on luovuttu, mutta toisaalta linjastossa on myös uusia raitioliikenteen yhteyksiä.

Linjastovaihtoehdossa tarjontaa on keskitetty muita vaihtoehtoja enemmän ja sen vuoksi se on edullisempi  liikennöidä kuin muut esitellyt vaihtoehdot. Toisaalta linjaston tehokkuus mahdollistaa vuorovälien tihentämisen osalla linjoja, mikäli halutaan säilyttää nykyinen kustannustaso eikä tavoitella erityisiä kustannussäästöjä. Vaihtoehtojen eri ominaisuuksia vertailtaessa siis hyvä huomioida se, että ne toimivat myös esimerkkeinä linjastoratkaisuiden vaikutuksista liikennöinnin kustannuksiin.

B-vaihtoehdossa linjojen 4, 6, 8, 9 ja 10 reitit ovat samat kuin A-vaihtoehdossa. Mannerheimintien linjoilla 4 ja 10 liikennöidään B-vaihtoehdossa ruuhka-aikoina 7,5 minuutin vuorovälein ja päivällä 10 min. Meilahden ja Katajanokan välillä kulkee lisäksi linja 5 samoilla vuoroväleillä tarjoten lisäkapasiteettia Mannerheimintien runko-osuudella. Lisäksi linja 5 tuo kokopäiväisen yhteyden Katajanokan terminaalille. Tämän linjatrion vuoroväli kullakin linjalla on lauantain päiväliikenteessä 10 min ja sunnuntaisin 12 min. Iltaliikenteessä arkisin ja lauantaisin vuoroväli on 10 min.

Linjat 6 ja 8 kulkevat B-vaihtoehdossa 7,5 min välein ruuhka-aikoina ja 10 min välein päivisin. Vuorotiheys vastaa nykytilannetta ja perusvaihtoehtoa. Linjojen 6 ja 8 vaihtoehtoa A tiheämpi vuoroväli on varautumista Jätkäsaaren ja Hernesaaren kasvuun.

B-vaihtoehdon linjat 1 ja 2 muodostavat eteläisen kantakaupungin linjaparin nykyisten linjojen 2 ja 3 tapaan. Linjan 1 pohjoispää säilyy Käpylässä, mutta linjasta tulee kaikkina päivinä, koko päivän ajettava linja. Linja toimii Kalliossa linjan 9 parina ja yhdessä ne tarjoavat arjen ja lauantain läpi 5 minuutin vuorovälin Kallion ytimestä keskustaan. Sunnuntaisin linjat kulkevat 12 min välein, jolloin vuoroväli yhteisellä osuudella on 6 min.

Kalliossa muissa vaihtoehdoissa kulkevan linjan 3 reitti muuttuu ja linjasta tulee poikittainen yhteys Sörnäisistä Alppiharjun läpi Meilahteen. Tämä nopeuttaa idän suunnan metromatkustajien pääsyä Meilahden suunnalle ja keventää Mannerheimintien linjojen matkustajamääriä sekä kytkee Kallion ja Harjun alueet entistä kiinteämmin kaupungin luoteisosiin vieviin linjoihin.

Linja 7 on B-vaihtoehdossa hieman lyhyempi kuin A-vaihtoehdossa. Linjan eteläinen päätepysäkki sijaitsee edelleen Jätkäsaaressa ja se kulkee Kruununhaan kautta. Pohjoispäässään linja päättyy Länsi-Pasilaan. Pasilan ja Meilahden välillä on suuri matkustajakysyntä ruuhka-aikoina, mutta tässä vaihtoehdossa linjaa 7 ei ole ulotettu Pasilaa lännemmäs koska Meilahden alueen kaksi päätepysäkkiä ovat muiden linjojen käytössä. Teknisesti linjaa voidaan liikennöidä Munkkiniemeen saakka, jolloin se korvaisi nykyisestä bussilinjasta 58 kehitettävän runkolinjan 500 (ent. 0-Jokeri). Tähän suunnittelukysymykseen palaamme myöhemmässä vaiheessa.

Esitellyt linjastovaihtoehdot sisältävät hyvin erilaisia ratkaisuja ja jatkosuunnittelussa tavoitellaan kokonaisuuden kannalta hyvää ratkaisua. Kustannus- ja suoritetiedot tulevat myös tutustuttaviksi, vaikka ne eivät useimmille raitioliikennettä käyttäville ole millään tavalla olennaisia tietoja. Niistä kiinnostuneet voivat siten arvioida eri ratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta myös siltä kantilta. Useimpia asukkaita kiinnostaa, miten joukkoliikenteen linjat palvelevat omia liikkumistarpeita. Näkökulma harvoin koskee koko linjastoa. Voikin sanoa, että asukkaat ovat todellisia liikkumisen asiantuntijoita, joita liikennesuunnittelijoiden pitäisi ymmärtää. Suunnittelijoiden pitäisi pystyä liikenteen asiantuntijoita tarjoamaan asukkaiden tarpeita vastaavia ratkaisuja. Toivottavasti onnistumme siinä! Tarvitsemme siis apuasi!

13.11.2013

Linjastovaihtoehto A parantaa poikittaisia yhteyksiä

Aiemmin esitelty nk. perusvaihtoehto sisälsi nykylinjastoon verrattuna ainoastaan uusien asuinalueiden raitioteiden tuomat muutokset. Nyt esitellään nykytilanteesta voimakkaammin muutettu linjastovaihtoehto A, jossa monet nykyiset linjat ovat entisellään, mutta erityisesti kantakaupungin poikki matkustaminen helpottuu tiheämpien vuorovälien ja uusien linjojen vuoksi. Linjastovaihtoehto B esitellään blogissa vielä ennen marras-joulukuun vaihteen asukastilaisuuksia. Molemmat vaihtoehdot perustuvat asukkailta saatuihin palautteisiin, täällä blogissa käytyihin keskusteluihin sekä suunnittelussa käytössä olleisiin lähtötietoihin.

Linjastovaihtoehdot A ja B eroavat monin paikoin toisistaan. Eroja on myös nykylinjastoon pohjautuvaan perusvaihtoehtoon verrattuna. Esittelemme nyt vaihtoehdon A keskeiset muutokset ja myöhemmin vielä käsittelemme erikseen eri vaihtoehtojen eroja. Kaikissa vaiheissa kommentit ovat tervetulleita. Vaikka erilaiset linjastoratkaisut on esitetty nyt eri vaihtoehdoissa, voidaan monia niistä yhdistää keskenään jatkosuunnittelussa. Palautteella on siis merkitystä.


Linjastovaihtoehto perustuu kantakaupungin ydintä yhdistäviin runkoreitteihin, joilla useat samaa reittiosuutta kulkevat raitiolinjat mahdillistavat tiheän vuorovälin ja helpon, aikatauluttoman matkustamisen. Vuorotiheys paranee etenkin poikittaisessa liikenteessä Sörnäisten ja Töölöntorin välillä, jossa kulkee linjojen 1 ja 8 muodostama uusi runkoreitti.

Vaihtoehdossa A linjat 4, 4T ja 10 säilyvät samankaltaisina kuin nykyisin. Myös linjat 6, 8 ja 9 säilyvät pitkälti nykyisellään, mutta linjoja pidennetään uusille rataosuuksille Hernesaaressa, Jätkäsaaressa ja Ilmalassa. Muutokset tapahtuvat vaiheittain sitä mukaan kun uudet asuinalueet rakentuvat.


Linja 3 pitenee tässä vaihtoehdossa pohjoispäästään Meilahteen. Tämä tarve poikittaiselle linjalle Kallion ja Hakaniemen suunnasta Meilahteen oli tunnistettu jo suunnittelun alkuvaiheessa, mutta Alppiharjun liikenneyhteyksiä käsittelevässä keskustelussa sen rooli sai osin vahvistusta. Samalla linjalle 3 saadaan myös pohjoispäähän voimakkaampi ankkuri, Meilahti sekä jatkoyhteydet lännen ja luoteen suuntiin. Linjan kuormitus pohjoispäässä vahvistuu.

Käpylän raitioliikenne muuttuu rooliltaan syöttöliikenteeksi Sörnäisten metroasemalle kun linjan 1 reitti siirtyy eteläpäässään kulkemaan Helsinginkatua kaupungin poikki ja Töölöstä Kampin kautta Olympiaterminaalille. Nykyisen ykköslinjan mahdollistama kulkeminen Kalliosta ja Hakaniemestä eteläisiin kaupunginosiin säilyy, mutta sitä varten perustetaan uusi, vain arkisin kulkeva linja 5. Käpylän ja Kallion välillä säilyy bussilinja 51.

Pasilan poikittaisia yhteyksiä Meilahteen on ajateltu parannettavan ulottamalla Pasilaan idästä tuleva linja 7 pidemmälle länteen lähelle Meilahtea. Tämä linja ja samoin Alppiharjusta Meilahteen kulkeva linja 3 edellyttävät raiteiden rakentamista Reijolankadulle sekä uutta päätepysäkkiä Meilahten seudulle. Linjastosuunnittelun yhteydessä laaditaan molemmista raiteista esisuunnitelmat toteuttamiskelpoisuuden selvittämiseksi. Mikäli raideyhteydet ovat alustavien suunnitelmien perusteella kannattavia, jatketaan tarkentamalla suunnitelmia.

Pasilasta kulkee tässä linjastovaihtoehdossa myös linja 2 Töölön suuntaan ja edelleen nykyisen seiskan ratikan kaltaisesti Lasipalatsilta Aleksille ja Krunikkaan. Linjan eteläinen päätepysäkki on Linjoilla, jolloin bussilinjan 23 reitti voidaan lyhentää eteläpäässään Hakaniemeen.

Raitiolinja 2 liikennöi Linjoille ja bussilinja 23 lyhenee Hakaniemeen
Linjasto perustuu arkisin ja lauantaisin 10 minuutin vuoroväleihin ja sunnuntaisin 12 minuutin vuoroväleihin. Poikkeuksen tekevät linjat 4, 4T ja 10, jotka liikennöivät nykyisenkaltaisilla vuoroväleillä. Vuorotarjonta kasvaa erityisesti poikittaisessa liikenteessä ja toisaalta vähenee ruuhka-aikoina Hämeentietä kulkevilla linjoilla.

Linjastovaihtoehtojen suunnittelu jatkuu täällä blogissa käydyn keskustelun, asukastilaisuuksista saadun palautteen ja eri vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin perusteella. Vaikutusten arviointi sisältää liikennöinnin kustannusten laskentaa, matkustajien matka-ajan muutosten arviointia, rataverkon kapasiteetin riittävyyden arviointia ja matkustajamääräennusteiden tekemistä. Ennen joulua julkaistaan suunnittelun tuloksena syntyvä linjastoehdotus. Sitä on vielä mahdollista kommentoida vuodenvaihteessa.